Sunnuntai 5.5.2013 klo 13:48 – Jussi
Neljäs ja viimeinen päivä bassoja!
Herään kiirellä aamuun. Äkkiä aamupala namaan ja ”Pikku- johtaja” kiireesti hoitoon. Vielä kaupan kautta nopeasti hakemaan kiireellä ainoaa oikeaa juomaa, eli Hartwallin Original Vichyä, joka huolehtii bassotaiteilijan toivottavasti viimeisen studiopäivän nesteytyksestä!
Saavun Aksulle noin vartin myöhässä. Jauhamme peruspaskanjauhamiset, aamukahvit naamaan ja sen jälkeen välittömästi levyn toiseksi vaikeimman biisin, raskaasti riffittelevän jo muutamilla keikoillakin kokeillun, ”Valtikan”, kimppuun!
Haasteita tulee olemaan etenkin heti alkuriffin kanssa. Yllätän itseni ja etenkin Aksun sillä, että alkuriffi rullaakin erittäin mukavasti ja ilman ongelmia. Biisin alkuriffin selätettyämme huomaamme, että haasteethaan eivät lopukaan siihen ennalta-arvattuun vaikeaan riffiin, vaan paljon muistettavaa uutta tavaraa on tulossa myöhemmin biisin varrella. Ideoita, joita pojat olivat saaneet Petraxin rumpuäänityksissä toteuttaa levylle.
Riffit kitaran ja basson osalta graafisessa muodossa
Tuottaja/äänittäjämme on loihtinut minulle huomattavan määrän lisähaasteita, joita pieni ihminen ei meinaa omaksua millään. Kuuntelen korvat punaisena äänittäjän saarnaa siitä, että pitäisi treenata basson soittoa 10h viikossa, että homma luistaisi kuin rasvattu. Otan palautteen vastaan ja ryhdistäydyn! Vihdoin ja viimein viiden tunnin taistelun ja hiomisen jälkeen, saamme monipuolisen ja vaikean biisin purkkiin. Jeah!
Kaksi biisiä jäljellä, joista meinaamme valita nopeammin (ja samassa vireessä) soitettavan eeppisen slovarin ”Routamaan”. Saan Aksulta vihreää valoa kysymykseeni, voisinko soittaa Routamaan säkeistöt sormilla ja sehän kuulostaa hyvältä ajatukselta ja sopii täydellisesti hitaan ja tunnelmallisen biisin luonteeseen. Kertsin vedämme sitten normaalisti plektran kanssa.
Äänittäjä epäilee hieman, että meneeköhän tämän kappaleen kanssa yhtä kauan kuin edellisen, mutta ei lähellekään! Yllätän itseni ja Aksun soittamalla Routamaan purkkiin 1,5 tunnissa ilman mitään ongelmia, 9/10 kasassa!
One more to go! Pidämme Routamaan jälkeen ansaitun paussin, onhan meillä takana nyt jo yhdeksän tunnin päivä! Välipala naamaan ja levyn viimeisen biisin kimppuun, joka tulee olemaan tulevan levyn avausraita ja myös syksyn levyjulkaisukiertueen keikkojen avausralli! Kappale kantaa työnimeä ”Koirat”. Saa tosin nähdä jääkö se levylle nimeksi, vai tuleeko se olemaan jotain aivan muuta!
Soitamme levyn avaavan kappaleen viimeisenä levylle sen vuoksi, että kielisoittimet on viritettävä tässä kappaleessa puoli sävelaskelta alempaan vireeseen meidän normaaliin, D-vireeseen, verrattuna. Koirat- biisin vire on siis silloin C#.
Biisissä on loistava poljento ja hyvä flow. Tykkään henkilökohtaisesti kovasti kappaleesta heti sen introsta lähtien, jossa on koukuttava lead- kitaramelodia. Vedämme ensin purkkiin kaikki kertosäkeet, sekä intron ja outron, jonka jälkeen äänitämme erikseen säkeistöt, missä on vaativa, mutta loistava bassokierto, joka tempaa mukaansa!
Väsymys ja neljä studiopäivää rupeavat painamaan. Keskittyminen meinaa karata ja välillä meinaa tulla itku. Lopulta, kello 23:30, neljä tuntia kestäneen viimeisen biisin ja koko päivän 14 tunnin viimeisen työpäivän jälkeen saamme vihdoin viimeisenkin bassonuotin soitettua levylle sisään!
Huh! Helpottunut ja samalla kuolemanväsynyt olo. Loppupeleissä kuitenkin todella onnellinen mies pakkaa kamansa ja lähtee kotiin nukkumaan, ennen huomista keikka Jalasjärvellä!
Jussi kiittää ja kuittaa, terveiset lukijoille! Nyt on aika ojentaa viestikapula Tommille, joka tulee huomenna perjantaina laulamaan ensimmäisen sinkkubiisin, ”Totuudesta”, lauluja purkkiin! Nähdään keikoilla, moikka moi!